Kannus


Perustettiin Lohtajan kappeliksi 1692, vuodesta 1694 alkaen emäpitäjän kappalainen asui Ylikannuksessa. Oma kirkko oli jo 1674. Määrättiin erotettavaksi eri emäseurakunnaksi 1859 ja sai oman papin 1886. Kappelista siirrettiin 1830-luvulla Himangan kappeliin Kosken, kahden Roukalan, Annanollin, Tapion ja Saarenpään talot, jotka olivat maksaneet vuoroin Lohtajalle, Kannukselle ja Himangalle papin palkkaa. Lisäksi 1860-luvulla Mutkalammin Ojan ja Ainalin talot siirrettiin Himankaan. Lohtajan Marinkaisesta siirrettiin Riipan ja Haapasaaren talot Yliviirteen kylään.

- Isonvihan aikana kirkko vahingoittui pahasti. Kirkko sekä kellotapuli paloivat ukkosen tulesta 31/7 1813, samana päivänä, jolloin kappalaisen Karl Borgin kuolinkelloja soitettiin. Varkauksia on kirkossa sattunut 10-11/6 1772, 16-17/6 1785, /7 1793 ja 1804. Kannuksen kirkonkylän suurpalossa 11/5 1934, joka syttyi erään kauppiaan vajassa ja jossa noin 1/3 koko kirkonkylän rakennuksista tuhoutui, paloi myös suurin osa seurakunnan virkatalojen rakennuksista, nimittäin kirkkoherran virkatalosta tuparakennus, koulurakennus, navetta, liiterirakennus, aittarakennus, puuhuone ja riihi sekä lukkarin virkatalo kokonaan: asuinrakennus ja talousrakennus, yhteensä 9 rakennusta. jäljelle jäi vain pappilan päärakennus, sauna ja kellari. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys VII. Genos 6(1935)]. Kannuksen palossa 11.5.1934 tuli sai alkunsa tapulin viereisestä rakennuksesta, mutta sekä kirkko että tapuli säilyivät. Lampin tien varressa kaikki muut rakennukset paloivat paitsi pappila.

Ruotsinkielinen nimi
Kannus

Naapuriseurakunnat
Himanka, Kälviä, Lohtaja, Rautio, Sievi, Toholampi

Kylät suomeksi
Hanhineva, Mutkalampi, Välikannus, Ylikannus, Yliviirre

Kylät ruotsiksi
Hanhineva, Mutkalampi, Välikannus, Ylikannus, Yliviirre


MikrofilmitMikrokortitMikrokortit (SVAR)
PappisluetteloHisKiMustat kirjat
OsoiteRajakarttaMuuta
Digiarkisto


Tietokanta päivitetty 2010-06-16 17:38:37.1363