Jämsä

Seurakunta mainitaan ensi kerran vuonna 1442 ja oma kirkkoherra seurakunnalla oli jo 1497. Jämsä oli tätä ennen todennäköisesti Sysmän kappeli. Aikanaan tähän ovat kuuluneet myös Korpilahden kappeli, joka perustettiin 1691 ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Petäjäveden eli Kuivasmäen rukoushuonekunta perustettiin 1728, kappelin oikeudet se sai 1779 ja vuonna 1856 siirrettiin Jyväskylän uuteen kirkkoherrakuntaan kuuluvaksi kappeliksi. Vuonna 1898 rakennettu Koskenpään rukoushuone, jonka ympärille perustettiin rukoushuonekunta ilman omaa pappia 1901, erotettiin emäseurakunnaksi 1912. Jämsänkosken tehdasseurakunta muodostettiin Jämsän osista emäseurakunnaksi 1925. Kuoreveden kunta liitettiin Jämsän kaupunkiin ja tämän myötä seurakunnat perustivat Jämsän-Kuoreveden seurakuntayhtymän, jolla on yhteinen talous ja hallinto mutta toiminnallisesti molemmat seurakunnat ovat itsenäisiä ja niiden toimintaa ohjaavat seurakuntaneuvostot.

- Isonvihan aikana tuhoutui osa kirkon omaisuudesta. Kirkko paloi poroksi 24/5 1925. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932)]

Ruotsinkielinen nimi
Jämsä

Kylät suomeksi
Alhojärvi, Aseme, Auvila, Edesniemi, Haavisto, Hahkala, Hassi, Hauvala, Heikkilä, Honkala, Jaatila, Jämsänkoski, Juokslahti, Kähö, Kaipola, Kaukkiala, Kelhä, Kerkkola, Kiukkoila, Moiskala, Niemola, Patajoki, Patala, Pietilä, Ruotsula, Saari, Sammallahti, Säyrylä, Seppola, Tervala, Toivila, Vierelä, Viiala, Vitikkala, Yijälä

Kylät ruotsiksi
Alhojärvi, Aseme, Auvila, Edesniemi, Haavisto, Hahkala, Hassi, Hauvala, Heikkilä, Honkala, Jaatila, Jämsänkoski, Juokslahti, Kähö, Kaipola, Kaukkiala, Kelhä, Kerkkola, Kiukkoila, Moiskala, Niemola, Patajoki, Patala, Pietilä, Ruotsula, Saari, Sammallahti, Säyrylä, Seppola, Tervala, Toivila, Vierelä, Viiala, Vitikkala, Yijälä