Jyväskylän maaseurakunta

Jyväskylän maaseurakunnan alueet kuuluivat 1560 perustettuun Rautalammin emäseurakuntaan, josta ne siirrettiin Laukaaseen 1628. Jyväskylästä tuli rukoushuonekunta 1660 ja kappelioikeudet se sai 1693. Ensimmäinen oma kappalainen aloitti 1787. Jyväskylä erotettiin Laukaasta 1856 ja sai samalla Jämsästä Petäjäveden kappelin. Petäjävesi erottiin kuitenkin jo 1867 omaksi kirkkoherrakunnaksi. Vuonna 1837 perustettu Jyväskylän kaupunki sai oman saarnaajan 1863; kaupunki erotettiin 1875 omaksi emäseurakunnaksi, jolloin Jyväskylän seurakunnasta tuli maaseurakunta ja kaupungista kaupunkiseurakunta. (Maalaiskunta muutti nimensä myöhemmin Vaajakoskeksi.)

Toivakan rukoushuonekunta perustettiin 1871, sai kappelin oikeudet 1873 ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Kaupunkiseurakuntaan liitettiin 1908 Syrjälän ja Mäki-Matin alueet, sitten vuonna 1941 Nisula, Lohikoski, Tourula, Halssila ja Etu-Keljo ja vuonna 1944 Lahjaharju. Vuonna 1966 liitettiin kaupunkiin pitäjien keskiosa (Kuokkala, Tikka, Keljo, Taka-Keljo, Ritoniemi, Seppälänkangas ja Matinmäki, eli 80 m2 ja 5000 asukasta). Laukaan Palvajärven ja Vehniän lentokentän alue siirrettiin Jyväskylän maalaiskuntaan 1974.

Seurakunnassa on kolme piiriä: Palokka, Tikkakoski ja Vaajakoski. Tikkakoski on vuonna 1893 perustetun tehtaan ympärille muodostunut yhteisö, joka sai oman kirkon 1957. Vaajakoski on keskustaajama, jonka kirkko valmistui 1954. Palokan piiri on muodostunut 1978 valmistuneen kirkon myötä. Seurakunnan pääkirkko on kuitenkin Jyväskylässä, vuonna 1929 valmistunut Taulumäen kirkko.

- Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Venäläiset polttivat 1808 nuotiossaan kirkkotarhan ympäri 1806 rakennetun hirsisen aidan. Kirkko sekä kellotapuli paloi 27/1 1918 perustuksiaan myöden. Kirkossa sattui 19/1 1934 tulipalo lämmityskellarin savutorven puupermannossa turmellen osan permantoa sekä kirkon sisämaalauksia. Vuoden 1793 tarkastuksessa oli historiakirjoja v:sta 1731 ja rippikirjoja v:sta 1737. Nyt ne alkavat edelliset 1766, jälkimmäiset 1777. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset. Genos 3(1932). Täydennys VI. Genos 5(1934). Täydennys VII. Genos 6(1935). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Ruotsinkielinen nimi
Jyväskylä landsförsamling

Kylät suomeksi
Haapaniemi, Jyväskylä, Keljo, Korttajärvi, Nyrölä, Oravasaari, Palokka, Tikkamannila, Vesanka

Kylät ruotsiksi
Haapaniemi, Jyväskylä, Keljo, Korttajärvi, Nyrölä, Oravasaari, Palokka, Tikkamannila, Vesanka