Vaasan ortodoksinen seurakunta

Suomen sodan jälkeen Vaasaan sijoitettiin venäläisiä sotilaita ja näiden mukana kaupunkiin tuli kauppiaita ja siviilejä. Alkulan talo Vanhassa Vaasassa toimi sotilaskirkkona, mutta vuosina 1813 ja 1822 yritettiin saada myös siviileille oma kirkko. Vasta 1849 haku meni läpi ja kirkko valmistui kaupungin palon jälkeen 1862, jolloin Vaasan kreikkalais-katolinen seurakunta aloitti toimintansa. Seurakunnan jäsenmäärä oli alussa 88 ja pysyi pienenä vielä 1940-luvulle saakka, jolloin se sai Karjalan siirtoväestä tuntuvan lisäyksen (vuoden 2001 lopulla seurakuntalaisia oli 986). Seurakuntaan kuului aluksi väkeä Turusta Ouluun mutta vuodesta 1950 lähtien vanhan Vaasan läänin kunnat. Seurakunnalla on Lapualla, Kokkolassa ja Pietarsaaressa rukoushuoneet.

Seurakuntaan kuuluvat seuraavien kuntien asukkaita (1997): Alahärmä, Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Halsua, Himanka, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Kannus, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kokkola, Korsnäs, Kortesjärvi, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuortane, Kurikka, Kälviä, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Lehtimäki, Lestijärvi, Lohtaja, Luoto, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Perho, Peräseinäjoki, Pietarsaari, Pedersören kunta, Seinäjoki, Soini, Teuva, Toholampi, Töysä, Ullava, Uusikaarlepyy, Vaasa, Veteli, Vimpeli, Vähäkyrö, Vöyri, Ylihärmä, Ylistaro ja Ähtäri.

Ruotsinkielinen nimi
Vasa ortodoxa församling