Hämeenlinna

Vanajaan kuulunut Hämeenlinnan maaseurakunta oli aikanaan muodostunut noin vuonna 1250 perustetun 'Croneborgh'-nimisen linnan ympärille. Linnan muurien suojassa muodostunut kauppala sai kaupunkioikeudet vuonna 1639, jolloin myös nimitettiin ensimmäinen kirkkoherra yhdistetylle kaupunki- ja maaseurakunnalle. Linnan kirkkoa käytettiin yhteisesti, kunnes linna paloi vuonna 1659 ja kaupunki rakensi itselleen kirkon. Vuonna 1778 kaupunki muutettiin väljemmälle paikalle edemmäksi linnasta Saarisen sotilastilan maalle. Tällöin alettiin suunnitella uutta kirkkoa, mikä valmistui tiilestä 1798. Se oli amfiteatterin muotoinen, ympyriäinen, jossa alttari ja saarnastuoli olivat keskellä alempana ja seurakunta istui kaarevasti ja penkit nousivat asteittain ylöspäin seiniä kohti. Amfimaisuus poistettiin vuonna 1892 tehdyn korjauksen myötä. Arkkitehti Jos. Stenbäck muokkasi kirkosta tavallisen ristikirkon. Seurakunnassa on pääkirkon lisäksi Ahveniston siunauskappeli (rakennettu 1925), Hätilän kirkko (1956) ja Vuorentaan kappeli (1971) sekä useita muita toimitiloja.

Vanaja liitettiin anneksana vuonna 1803 Hämeenlinnaan ja Rengon kappeli 1812. Seurakuntaa kutsuttiin nimellä "Hämeenlinna ja Vanaja" vuosina 1812-1904. Renko erosi emäseurakunnaksi vuoden 1879 määräyksellä (toteutui 1900) ja Vanaja 1904 (toteutui 1926). Hämeenlinnan kaupunki- ja maaseurakunnan jako toteutettiin kunnallisesti 1948 ja seurakunnallisesti 1953. Tällöin seurakunnan nimi muuttui Hämeenlinnan seurakunnaksi ja näin Hätilän, Kirstulan, Ojoisten ja Parolan kylät sekä osa Vuorentaan kylää litettiin kaupunkiin. Lisäksi Vanajasta liitettiin Idänpään, Kankaantaustan, Hattelmalan, Kukkolan, Luolajan ja Mäskälän kylien osia Hämeenlinnaan. Myös Renkoon liitettiin osia maaseurakunnasta. Vanaja liitettiin kunnallisesti 1967 Hämeenlinnaan ja samalla määrättiin yhteistalouteen Hämeenlinnan seurakunnan kanssa. Lopulta vuonna 2003 Vanajan ja Hämeenlinnan seurakunnat lakkautettiin ja perustettiin Hämeenlinna-Vanajan seurakunta, jonka toimialueena on Hämeenlinnan kaupunki.

- Linnan palossa 5/6 1659 tuhoutui myös siinä sijainnut kappeli eli linnankirkko; tämä oli samalla kaupungin kirkko. Pappila hävitettiin ja osaksi poltettiin isonvihan aikana. Kaupungin palossa 15/9 1831 syttyi kirkkokin palamaan (sisustus kärsi vaurioita), mutta tuli saatiin tukahdutetuksi. Kellotapuli paloi kokonaan, mutta vain kirkon vaskikatto kärsi tulipalosta pahasti jotapaitsi kruunut kirkon sisässä pilaantuivat. [O. Durchman: Kirkonarkistojen tuhoutumiset, sekä täydennys II. Genos 3(1932). Täydennys VI. Genos 5(1934). Täydennys VIII. Genos 15(1944)]

Ruotsinkielinen nimi
Tavastehus

Kylät suomeksi
Hätilä, Järviöinen, Luhtiala, Ojoinen, Parola, Vuorentaka

Kylät ruotsiksi
Hätilä, Järviöinen, Luhtiala, Ojoinen, Parola, Vuorentaka