HisKi-projekti - yleistietoa


Huom! Sivuja muokataan vielä. Korjauksia ja korjausehdotuksia otetaan mielellään vastaan.


NÄMÄ SIVUT ON TARKOITETTU NYKYISILLE
JA TULEVILLE HisKi-TALLENTAJILLE. MYÖS HisKi-KÄYTTÄJÄT SAATTAVAT
LÖYTÄÄ SIVUILTA HYÖDYLLISTÄ TIETOA.


Yleistä

HisKi-projektissa tallennetaan kastettujen (syntyneitten), vihittyjen ja haudattujen (kuolleitten) luetteloita eli ns. historiakirjoja, sekä muuttaneitten luetteloita tietokoneelle. 

HisKi-projektin tarkoituksena on tehdä hakemisto historiakirjoja varten, ei korvata niitä. Tallennus tehdään tarkasti tallennuspohjan mukaan, muuttamatta tietoja tai lisäämättä tallennukseen omia kommentteja.

Päätehtävänä oli HisKi-projektin alkuvaiheessa siirtää ns. Mustat kirjat, eli Suomen Sukututkimusseuran aikoinaan käsin kopioimat kirjat, tietokoneelle (monet tuntevat Mustat kirjat nimellä "SSS-filmit"). Esimerkki Mustan kirjan sivusta.

Mustat kirjat alkavat joidenkin seurakuntien osalta 1600-luvulta, mutta useimmiten vasta isonvihan jälkeen 1730-luvulta. Kirjat on yleensä kopioitu n. vuoteen 1850-1860. Lisätietoa Mustien kirjojen kopioinnista. HisKi-projektia varten suurin osa mustista kirjoista on kopioitu (yhteensä yli 300.000 valokopiota). Tallentajalle lähetetään nippu valokopioita, tallennusohjelma ja tallennusohjeet.

HisKi-projektin edetessä on myös aloitettu 1800-luvun jälkipuoliskon tietojen tallennus. Aluksi tallennettiin tietoja mikrokorteilta ja tällä hetkellä tallentajan käyttöön annetaan paperitulosteita mikrokorteilla tai rullafilmeillä olevista alkuperäisistä luetteloista. Projekti on nopeasti siirtymässä pelkästään alkuperäisten luetteloiden tallennukseen. Esimerkki alkuperäisen historiakirjan sivusta. On huomattava, että tallennettavat luettelot ovat alkuperäisiä, jolloin niiden lukemiseen tarvitaan enemmän taitoa kuin mitä Mustien kirjojen luetteloiden lukemiseen tarvitaan.

Suurin osa HisKi-tallentajista ovat vapaaehtoisia, jotka haluavat auttaa projektin läpiviemistä osallistumalla tallennustyöhön. Mukaan mahtuu myös kourallinen tallentajia. jotka on palkattu työllisyysvaroin. Luovutetun Karjalan tallennusta koordinoi Karjala-tietokantasäätiö Mikkelissä.

Menettele seuraavasti jos sinua kiinnostaa osallistua tallennustyöhön:

  • Valitse Vapaana tallennettavaksi -luettelosta haluamasi luettelo. Huomaa, että luettelossa on sekä mustia kirjoja että alkuperäisä historiakirjoja. Kun olet valinnut luettelon tallennettavaksi poistuu tämä vapaana tallennettavaksi luettelosta.
  • Täytä yhteystietosi.
  • Huomaa, että samalla kun varaat luettelon tallennettavaksi sitoudut palauttamaan sinulle toimitetun aineiston työn valmistuttua. Samalla sitoudut myös ilmoittamaan väliaikatietoja tallennustyön edistymisestä kuuden kuukauden välein.
  • Nouda Excel-pohja tai tallennusohjelma ja asenna nämä tietokoneellesi.
  • Tallennusohjeet löytyvät HisKi-projekti-sivuilta ja ne on myös CD:llä jos tallennusohjelma toimitetaan postitse.

Kaikki tallennukset varataan tallennusjärjestelmän kautta. Luettelo saattaa olla merkinnällä "aloittamatta" HisKi-tallennustilanne-sivulla, mutta sitä ei vielä näy varausjärjestelmässä. Luetteloa täydennetään skannaustyön edetessä ja kaikki luettelot tulevat aikanaan mukaan tallennuksen piiriin. Ennakkovarauksia ei voi tehdä.

Paperikopiot toimitetaan tallentajalle postin välityksellä. Huomaa, että toimitus saattaa kestää jopa useita viikkoja koska aineisto joudutaan aina tulostamaan paperille.

1.1.2004 jälkeen varatut luettelot näkyvät Tallennettavana olevat luettelot -ikkunassa. Aikaisemmin aloitetut tallennukset ja tallennustilanne kokonaisuudessaan näkyy HisKi-tallennustilanne -ikkunassa.

HisKi-projektin tallennustyö alkoi 1980-luvun lopulla ja tulee jatkumaan vielä useita vuosia. Tällä hetkellä on menossa itse tallennus, sen jälkeen suoritetaan tietojen tarkistus ja tallennettujen tietojen normaalistaminen. Joidenkin seurakuntien osalta on tarkistustyö jo suoritettu ja joitakin tietoja on myös normaalistettu.

Mitä tallentajan on osattava?

Mustat kirjat on kirjoitettu käsin mustekynällä vuosina 1924-1948. Niitä on yleensä helppo lukea, mutta käsiala voi joskus olla vanhahtavaa. Valokopioissa on joskus toivomisen varaa, mutta tallentaja oppii useimmiten tulkitsemaan tekstin parin sivun jälkeen. Luettelot vilisevät lyhenteitä ja on hyvä jos tallentajalla ennestään on kokemusta sukututkimuksesta. Kakki Mustat kirjat on kirjoitettu ruotsiksi ja välttävä ruotsin kielen taito on eduksi. Lyhenteet ja vieraat sanat voi tarkistaa lyhenneluetteloista ja sanastoista.

Alkuperäiset historiakirjat saattavat olla vaikeita tulkita ja tallentajalla on oltava kokemusta vanhojen käsialojen lukemisesta. Yleensä voidaan sanoa, että mitä vanhempi historiakirja sitä vaikeampi se on tulkita. Myös alkuperäiset kirjat on kirjoitettu ruotsiksi, mutta 1800-luvun lopussa ja 1900-luvulta löytyy jo suomenkielisiä luetteloita.

Onko tallentaminen helppoa?

Tallentaminen ei ole vaikeaa, mutta se on kohtalaisen työlästä. Aineiston koko vaihtelee eri seurakunnissa. Syntyneitä voi pienessä seurakunnassa olla joitakin tuhansia ja suuressa seurakunnassa niitä saattaa olla 30.000-40.000.

Aloitetun tallennustyön voi aina keskeyttää. Pääasia on, että tallennetut tiedot toimitetaan Suomen Sukututkimusseuralle vaikka työ jäisikin kesken. Tallentajatietokantaan merkitään mitä on tekemättä ja seuraava tallentaja voi jatkaa siitä, mihin edellinen on lopettanut. Myös tallennettava aineisto on aina palautettava, koska sitä tarvitaan viimeistään tietojen tarkistusvaiheessa.